10.2.2007 Tolkku

Suomen kielen kaunein, merkityksellisin ja osuvin sana on tolkku. Se on eri asia kuin järki, sillä tolkku sisältää aina tunteen. Eikä se ole tunne, koska tolkku sisältää aina järjen.
Olisipa poliitikko, jonka pyhä tehtävä olisi edistää tolkun toteutumista. Hän ei ajaisi eduskuntaryhmänsä, itsensä tai edes äänestäjiensä etua. Hänen teoistaan ja puheistaan paistaisi kirkas tolkku, hän pyrkisi aina tolkkuun, hän löytäisi aina tolkun itsekkyyden ja vallanhimon takaa.

Tolkun poliitikko ei laskisi asepalveluksen mittaa eikä hän laskisi siviilipalveluksen mittaa. Hän nostaisi ne molemmat kahteen vuoteen. Reserviupseerikoulun loppusota suoritettaisiin terminaalikodissa ja terminaalikodista joutuisi parturin kautta sissileirille pohjoiseen. Palvelustaan suorittavien olisi keskusteltava maailmankatsomustensa eroista, riiteleminen olisi kiellettyä. Tolkun poliitikko osaisi selittää massoille, että loputtomien vapauksiemme lisäksi meillä on ikuisia velvollisuuksia.
Tolkun poliitikko nostaisi 1970-luvulla syntyneiden eläkeiän vähintään 78 vuoteen. Lattialämmitteisessä kodissaan, ergonomisessa työtuolissaan tietokoneella lehtiartikkeleita, kirjoja ja kolumneja näpertävillä oikea eläkeikä olisi 87 vuotta. Sairaanhoitajalla tai rakennusmiehellä se voisi olla viisikymmentä.
Tolkun poliitikko osaisi selittää massoille, että eläkkeen tarkoitus on hetken ansaittu levähdys ennen siirtymistä taivaallisten freelancereiden joukkoon. Eläkkeen tarkoitus ei ole sitä edeltäneen elämän mittainen aika golfkentällä ja kasvohoidoissa.

Tolkun poliitikko laskisi fossiilisten polttoaineiden hinnat viiteen prosenttiin nykyisestä. Mitä nopeammin ne kuluvat, sitä nopeammin suuryrityksen insinööri keksii tilalle korvaavan, paremman, tuottavamman vaihtoehdon.
Tolkun poliitikko lisäisi ydinvoimaa. Hän vakuuttaisi massat, ettei sitä puhtaampaa ja tehokkaampaa energiamuotoa ole vielä keksitty. Hän kertoisi, että ydinvoiman tunneperäinen kauhistelu on suoraa sukua Vatikaanin kauhistelulle ehkäisyvälineiden kanssa. Jätä käyttämättä vasta, kun ymmärrät seuraukset ja pystyt niistä vastaamaan.

Tolkun poliitikko kieltäisi rahasta puhumisen terveydenhoidon ja koulutuksen yhteydessä. Vanhukset hoidettaisiin kunnialla hautaan ja räkänokat aikuisiksi. Jos 1920-luvulla pystyttiin perustamaan neuvolajärjestelmä, sen ylläpitäminen ei ole mahdotonta 2020-luvulla. Mutta tolkun poliitikko osaisi myös selittää massoille, että vanhempien ja lasten perimmäinen hoitovelvollisuus kuuluu vanhemmille ja lapsille, ei peruskouluille tai vanhainkodeille. Tolkun poliitikko ymmärtäisi syntymän ja kuoleman olevan ainoat peruuttamattomat totuudet jokaisen ihmisen elämässä.

Tolkun poliitikko paljastaisi muiden paskanpuhumisen puhumalla itse vain ymmärrettäviä ja merkityksellisiä lauseita. Ne saisivat olla kauniita tai rumia, kunhan ne sisältäisivät tolkun.
Tolkun poliitikko ei istuisi koko ikäänsä eduskunnassa, jahtaisi ministerinsilinteriä ja eläkevirkaa suuren valtionyrityksen johdossa.
Tolkun poliitikko ei pyrkisi täydelliseen maailmaan, koska sellaista ei ole.
Tolkullinen on.